Digitaalinen kuivatuksen hallinta tuo säästöjä ja pidentää teiden käyttöikää
Digitaalinen kuivatuksen hallinta tuo säästöjä ja pidentää teiden käyttöikää
Suomen tieverkon kunto ei riippuu monista eri tekijöistä. Yksi tärkeimmistä mutta usein vähemmälle huomiolle jäävistä tekijöistä on toimiva kuivatus. Kun vesi ei pääse poistumaan rakenteista suunnitellulla tavalla, seurauksena voi olla monenlaisia haasteita kuten routavauriot, kantavuusongelmat ja päällysteiden nopea vaurioituminen. Roadscanners on saanut olla mukana KUNDI-hankkeessa (eli kuivatuksen kunnossapidon digitaalisen hallinnan kehittäminen), jossa kehitettiin digitaalisiin menetelmiin perustuva toimintamalli kuivatuksen kunnossapidon hallintaan.
Perinteisesti kuivatuksen kunnossapito on usein perustunut silmillä nähtävien ongelmien korjaamiseen. KUNDI-hankkeen lähtökohtana oli siirtää painopistettä toimintatapaan, jossa ojitussuunnitelman tekoon hyödynnetään mitattua tietoa sekä tulevaisuudessa varmistetaan, että ojat myös pysyvät kunnossa.
Digitaalinen tieto suunnittelun perustana
Toimivan kuivatuksen suunnittelu edellyttää tarkkaa lähtötietoa. KUNDI-hankkeessa hyödynnettiin Road Doctor Survey Van -mittauksia eli maatutkausta, laserkeilausta, videointia sekä Maanmittauslaitoksen kartta- ja laserkeilausaineistoja. Lisäksi huomioitiin esimerkiksi rummut, sillat, kaapelit sekä tiealueen rajat ja muut rajoituksia asettavat tekijät.
Tavoitteena ei ollut pelkästään parantaa olemassa olevia ojia, vaan palauttaa ne alkuperäiseen suunniteltuun toimivuuteen. Suunnittelussa keskeisiä tekijöitä olivat riittävä ojasyvyys, oikeat kaltevuudet sekä erilaisten rakenteellisten ja ympäristötekijöiden huomioiminen. Lopputulos on aina kompromissi useiden teknisten reunaehtojen välillä.
Mallipohjainen toteutus parantaa laatua
Hankkeessa testattiin mallipohjaista toimintatapaa, jossa suunnitelmat vietiin työkoneisiin digitaalisen koneohjauksen avulla. Kevyt 3D-koneohjausmalli sisälsi muun muassa tiealueen rajat sekä korkeustietoa ojien toteuttamista varten. Menetelmä mahdollistaa laadukkaamman ja tasalaatuisemman työn sekä luo tasapuolisemman kilpailuasetelman urakoitsijoille.
Pilotin jälkeen toteutuksen laatua arvioitiin tekemällä mittaukset uudelleen ja selvittämällä laserkeilaimen avulla toteutuma, muun muassa ojan pohjien syvyys. Tulokset osoittivat, että toteutuneet ojat vastasivat suunniteltua geometriaa erittäin hyvin. Tuloksia pidettiin erinomaisina, vaikka suunnittelussa ja toteutuksessa tunnistettiin myös kehityskohteita.
Muutosta tarvitaan myös toimintakulttuuriin
Teknologia yksin ei ratkaise kaikkea. Hankkeen kokemusten perusteella onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Suunnittelu- ja mittaustyö tuo alkuvaiheessa lisäkustannuksia, mutta vastapainona saavutetaan parempi lopputulos ja mahdollisuus pitkäjänteiseen kunnossapitoon.
Ennakoiva kunnossapito maksaa itsensä nopeasti takaisin
Yksi hankkeen merkittävimmistä havainnoista liittyy saavutettaviin hyötyihin. Aiempien tutkimustulosten mukaan vain noin 30 prosentilla tieverkosta sivuojien kuivatus on oikealla tasolla. Kun kuivatus saadaan palautettua suunniteltuun tasoonsa ja sen kuntoa seurataan jatkossa mittaustekniikan avulla, voidaan ongelmat havaita ja korjata ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vaurioita tiehen.
Laskelmien mukaan kuivatuksen parantaminen voi tuoda päällysteiden vuosikustannuksiin 2–4 euron säästön tieverkon metriä kohden. Tällöin investoinnin takaisinmaksuaika jää vain 2–4 vuoteen. Kyse ei siis ole pelkästään paremmasta kuivatuksesta, vaan koko tieomaisuuden tehokkaammasta hallinnasta.
Aiheesta lisää mielellään kertoo Annele Matintupa, annele.matintupa@nullroadscanners.com
