PEHKO-projekti perustuu pitkälti ROADEX-projektien ja ROADEX-verkoston Pohjois-Euroopan tieviranomaisten kanssa tekemään pitkäaikaiseen työhön sekä Roadscannersin omaan tuotekehitykseen.
PEHKO-projekti on ollut käynnissä vuodesta 2015 lähtien, ja alustavat tulokset ovat ylittäneet odotukset. Heti projektin alussa tunnistettiin tieverkon heikoimmat lenkit, jotka lyhensivät päällysteen elinikää ja lisäsivät elinkaarikustannuksia. Nämä jaksot, jotka olivat hajallaan tieverkolla, kattoivat vain 10-20 % pituudesta, mutta aiheuttivat jopa 50 % vuosittaisista päällystyskustannuksista sekä päällysteen että päivittäisen kunnossapidon puutteiden vuoksi. Tyypillisiä rakenteellisia ongelmia olivat ohuet päällysteet. Lisäksi raskas liikenne heikon pohjamaan päällä aiheuttaa ongelmia. Myös huono kuivatuksen kunto sekä puutteet talvikunnossapidossa aiheuttavat haasteita.
PEHKO-projekti Lapin ja Keski-Suomen alueilla alkoi vuonna 2015 ja vuonna 2018 Uudenmaan alue liittyi mukaan. Lapin alue kattaa yhteensä noin 1200 km päällystettyjä teitä Kemi-Tornion alueella ja Rovaniemen alueen päätiet. Keski-Suomessa projekti kattaa päällystetyt tiet Karstulan alueella, joiden kokonaispituus on noin 400 km. Uudenmaan alueen PEHKO-tiet sijaitsevat Hyvinkään kunnossapitoalueella ja niiden kokonaispituus on noin 800 km.
PEHKO-projekti
PEHKO-projektin perusidea ja tavoite on parantaa päällystettyjen teiden käytäntöjä ja periaatteita ja siten parantaa päällystettyjen teiden kuntoa tai ainakin pitää se nykyisellä tasolla käyttämällä vähemmän resursseja. Tämä tehdään keskittymällä kolmeen tavoitteeseen:
- Parannetaan päivittäistä kunnossapitoa, erityisesti kuivatusta.
- Otetaan käyttöön rakennetta rikkomattomia mittausmenetlmiä päällystetyllä tieverkolla. Näiden avulla suunnittelussa voidaan osoittaa oikeat toimenpiteet oikeisiin paikkoihin ja korjata ongelmien juurisyyt.
- Muutetaan kunnossapidon painopiste reaktiivisesta proaktiiviseen ja puututaan ongelmakohtiin jo ennen kuin havaitaan näkyviä vaurioita.
Arvokasta tietoa
PEHKO-projekti tuottaa myös arvokasta tietoa päällystettyjen teiden elinkaarikustannuksista ja niihin eniten vaikuttavista tekijöistä. Toisin sanoen tavoitteena on havaita ”heikoimmat lenkit”, jotka vaikuttavat tieverkon vuosittaisiin päällystyskustannuksiin, ja löytää uusia ratkaisuja näiden ongelmien korjaamiseksi – ja lisätä päällystettyjen teiden kunnossapitokäytäntöjen tuottavuutta. Jos tämä voidaan toteuttaa ainakin osissa PEHKO-projektin teitä, päällysteen väsymisestä johtuvat vuosittaiset päällystyskustannukset laskevat 10 vuodessa parhaimmillaan yli 50 % nykyisistä kustannuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa yli 50–100 miljoonan euron säästöjä Suomen päällystetyn tieverkon vuosittaisissa päällystyskustannuksissa.
Projektin ensimmäisinä vuosina havaitut päällystettyihin teihin liittyvät keskeiset ongelmat ovat olleet:
- Puutteet kuivatuksessa – liittymät ilman rumpuja. Suuri ongelma, mutta helppo korjata.
- Puutteet kuivatuksessa– sivuojat ja laskuojat. Nämä aiheuttavat esimerkiksi routa- ja muodonmuutosongelmia.
- Puutteet talvikunnossapidossa – lumivallien madaltaminen ja sohjo-ojat tehdään liian myöhään. Tämä aiheuttaa reuna-alueiden muodonmuutoksia ja liikenneturvallisuusongelmia. Tämä on kasvava ongelma ilmastonmuutoksen vuoksi.
- Uudet raskaat ajoneuvot yksittäispyörillä ja kasvavat rekkojen kokonaispainot kiihdyttävät pysyvää muodonmuutosta teillä, joilla on ohut päällyste.
- Raskaat ajoneuvot heikolla pohjamaalla. Tämä on suuri ongelma erityisesti turpeen päällä olevilla teillä. Paras ratkaisu näihin ongelmiin on käyttää teräsverkkoja.
- Päällysteen laadun ongelmat ovat myös osoittautuneet keskeiseksi syiksi ongelmiin tietyillä alueilla.
- On myös näyttöä siitä, että ohut päällyste ja runsas suolan käyttö ovat yhdistelmä, joka johtaa nopeaan urautumiseen.
Ensimmäiset laskelmat uusien havaintojen mukaisten käytäntöjen vaikutukset vuosittaisiin päällystyskustannuksiin tehtiin vuonna 2017. Keski-Suomessa, jossa rahoitusta oli hieman enemmän, lasketut vuosikustannukset laskivat jopa 30 %. Sama luku Lapissa oli 12 %. Tulokset osoittivat myös, että päivittäisen kunnossapidon vaikutus päällystevelkaan voi olla jopa 50 %. Näiden rohkaisevien tulosten perusteella odotetaan, että tavoite 50 %:n vähennyksestä lasketuissa vuosittaisissa päällystyskustannuksissa voidaan saavuttaa vuoteen 2025 mennessä.
Taulukossa on esitetty laskennallisten vuosikustannusten ja säästöjen kehitys Lapin ja Keski-Suomen alueilla eri tieluokissa.
Hyödyt
- Parempi ymmärrys vaurioiden syistä
- Parempi päivittäinen kunnossapito
(kuivatus, talvihoito) - Paremmat päällystesuunnittelun käytännöt
- Raskaammat toimenpiteet tarkoille ongelmajaksoille
- Optimaalinen päällystepaksuus
- Uudet rakenneratkaisut heikolla pohjamaalla oleville teille
- Mahdollisuus seurata uusien rakenteiden toimivuutta (oppimisprosessi)
- Turvallisempi ja parempi talvihoito
- Mahdollistaa ennakoivan kunnossapidon periaatteet
- Uudelleenpäällysteäminen ennen päällysteen vaurioitumista
- Pidemmät päällysteen kestoiät
→ Säästöjä
Lisätietoja palvelustamme voitte lukea täältä