Parannetaan päällystetyn tieverkon hoidon ja ylläpidon menetelmiä sekä tuottavuutta. 
PEHKO-projekti eli Päällysteiden Ennakoivan Hoidon ja Kunnostuksen Ohjelmointi-projekti perustuu Roadscannersin pitkäjänteiseen tutkimustyöhön sekä ROADEX-projektissa ja -verkostossa saatuihin havaintoihin ja Roadscannersin tuotekehitykseen.
PEHKO-projekti on ollut käynnissä vuodesta 2015 alkaen ja alustavat tulokset ovat jo ylittäneet etukäteisodotukset. Projektin alussa tieverkon heikot lenkit ja samalla kalliit kohteet tunnistettiin ja paikallistettiin. Näitä jaksoja havaittiin kaikkialla tieverkolla. Ne kattavat tieverkon pituudesta vain noin 10-20%, mutta kustannuksista jopa 50%. Kustannukset aiheutuvat puutteista päällysrakenteessa sekä myös hoidon ja ylläpidon käytännöissä. Tyypillisiä rakenteellisia ongelmia ovat raskaan liikenteen aiheuttamat ongelmat tiejaksoilla, joissa ohut päällyste ja heikko pohjamaa Hoitoon liittyvät puutteet ovat pääasiassa kuivatuspuutteita ja riittämätöntä talvihoitoa.
PEHKO-projekti käynnistyi Lapissa ja Keski-Suomessa vuonna 2015 ja Uudellamaalla vuonna 2018. PEHKO-alueeseen Lapissa kuuluu Kemi-Tornion alueen päällystetyt tiet ja Rovaniemen päätiet, yhteensä noin 1250km. Keski-Suomessa PEHKO-alue on Karstulan alueurakan alue, joka on laajuudeltaa noin 400km. Uudellamaalla PEHKO-alue sijaitsee Hyvinkäällä ja tieverkon pituus siellä on noin 860km.
PEHKO-projekti
PEHKO-projektin perusideana on parantaa päällystettyjen teiden hoitoon liittyviä käytäntöjä ja sitä kautta parantaa päällystettyjen teiden kuntoa tai vähintään pitää tiet samassa kunnossa, mutta vähemmillä resursseilla. Tämä on saavutettavissa seuraavasti:
1. Parantamalla päivittäistä hoito ja kunnossapitoa, jossa erityishuomio kuivatukseen
2. Uusien rakennetta rikkomattomien tutkimusmenetelmien käyttöönotto. Näiden tekniikoiden avulla voidaan rakenteen parantamisen suunnittelussa tarkasti paikallistaa ongelmalliset jaksot ja selvittää vaurioitumisen syy.
3. Siirrytään reaktiivisesta kunnossapidosta proaktiiviseen kunnossapitoon. Korjataan ongelmalliset jaksot jo ennen kuin vakavammat vauriot ilmestyvät tien pintaan.
Arvokasta tietoa
PEHKO-projektissa saadaan myös arvokasta tietoa päällystettyjen teiden elinkaarikustannuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Toisin sanoen tavoitteena on havaita ”heikot lenkit”, jotka vaikuttavat päällystetyn tieverkon päällysteiden vuosikustannuksiin ja löytää uusia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi. Myös hoidon käytäntöjä tulee parantaa. Tämän toteutuessa ainakin osalla teistä päällysteiden vuosittaiset laskennalliset kustannukset voivat jopa puolittua kymmenen vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa yli 50-100 miljoonan euron säästöjä päällysteiden vuosikustannuksissa Suomessa.
Kuvassa esitettynä urakasvujakaumat vuosina 2015-2016 ja 2016-2017.
Projektin ensimmäisten vuosien aikana on tehty seuraavat havainnot:
- Kuivatuspuutteet – yksityistieliittymät, joissa ei ole rumpua. Iso ongelma, mutta helppo korjata.
- Kuivatuspuutteet – sivu- ja laskuojat. nämä puutteet aiheuttavat esimerkiksi routa- ja deformaatio-ongelmia.
- Puutteet talvihoidossa – vallien kaato ja sohjo-ojat tehdään liian myöhään. Tämä aiheuttaa reunadeformaatiota ja liikenneturvallisuusongelmia. Tämä ongelma tulee lisääntymään ilmastonmuutoksen seurauksena.
- Rekkojen super single renkaat ja kasvavat akselipainot lisäävät teiden urautumista erityisesti ohuilla päällysteillä.
- Raskaat rekat ja heikko pohjamaa. Tämä on erityisesti ongelmana teillä, joissa pohjamaana on turvetta. Paras ratkaisu tähän on teräsverkkojen käyttö.
- Tutkimuksissa on todettu joillakin alueilla myös päällysteen laadulla olevan vaikutusta ongelmien syntymiseen.
- Myös runsaan suolan käytön on todettu ohuilla päällysteillä aiheuttavan poikkeuksellista urautumista.
Kuvassa on esitetty päällysteen laskennalliset vuosikustannukset Karstulan PEHKO-alueella vuosina 2015-2016 ja 2016-2017.
Ensimmäiset laskelmat uusien menetelmien ja käytäntöjen vaikutuksesta tehtiin vuonna 2017. Keski-Suomessa, jossa lisärahoitusta oli käytössä hieman enemmän, päällysteiden laskennalliset vuosikustannukset olivat tuohon mennessä laskeneet noin 30%. Lapissa vastaava luku oli 12%. Nämä laskelmat osoittavat, että teiden hoidon vaikutus päällysteiden korjausvelkaan voi olla jopa 50%. Nämä tulokset ovat rohkaisevia ja antavat suuntaa siihen, että päällysteiden laskennalliset vuosikustannukset voidaan puolittaa vuoteen 2025 mennessä.
Taulukossa on esitetty Lapin ja Keski-Suomen PEHKO-alueiden päällysteiden laskennalliset vuosikustannukset ja säästöt eri tieluokissa.
Saavutettavat hyödyt
- Parempi ymmärrys teiden vaurioitumista aiheuttavista syistä
- Parempi teiden päivittäinen hoito ja kunnossapito
(kuivatus, talvikunnossapito) - Paremmat suunnittelukäytännöt
- Raskaammat toimenpiteet kohdistetaan tarkasti vain ongelma-alueille
- Optimaalinen päällysteen paksuus
- Heikon pohjamaan jaksoille uusia rakenteellisia ratkaisuja
- Uusien rakenteiden toimivuuden seuranta (oppimisprosessi)
- Parempi talvihoito ja turvallisemmat tiet
- Omaksutaan ennakoivan kunnossapidon käytännöt
- Uudelleenpäällystäminen jo ennen päällysteen vaurioitumista
- Saavutetaan pidempi päällysteen kestoikä
→ Saavutetaan merkittäviä säästöjä
Lisätietoja Roadscannersin tieomaisuuden hallintapalveluista ja tuotteista näet täältä:
Road Asset Management